MEHILÄISEN INFOKIRJE IRTISANOTUILLE.

11.3.2016

 

Hyvinvointi ja jaksaminen työelämän muutostilanteessa

 

Odottamaton muutostilanne työelämässä kuluttaa voimavarojamme ja henkistä

hyvinvointiamme, sillä emme yleensä ole voineet varautua tähän äkilliseen ja yllättävään

tapahtumaan, eivätkä aiemmin oppimamme ongelmien ratkaisukeinot välttämättä

toimikaan.

 

Muutoksen kokeminen on yksilöllistä ja kokemukseen vaikuttavat työntekijän senhetkinen

elämäntilanne sekä aikaisemman vastaavat tai muut raskaat elämänkokemukset.

Muutostilanne voi vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin, fyysiseen vointiin, ihmissuhteisiin sekä

arvoihin ja vakaumuksiin. Ihminen voi reagoida psyykellään, elimistöllään ja/tai

käyttäytymisellään. Reaktioiden voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä.

 

Muutostilanteessa myös työyhteisön toimintakyky joutuu koetukselle. Normaalien rutiinien

hoitaminen voi häiriintyä ja työilmapiiri voi olla uhattuna.

 

Muutoksen meissä synnyttämiä reaktioita

 

Työelämän muutostilanne herättää meissä tyypillisesti erilaisia pelkoja sekä

epävarmuuden ja turvattomuuden tunteita. Usein huoli ja epätietoisuus tulevaisuudesta

sekä sen sisältämistä haasteista synnyttävät myös kiukkua ja vastarintaa. Lisäksi

tapahtunut voi tuntua epäreilulta. Joudumme myös tekemään surutyötä, sillä olemme

mahdollisesti menettämässä jotakin meille tärkeää.

Ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana uutisen kuultuasi sinulla voi esiintyä seuraavia

oireita:

  • Sinun on vaikea nukahtaa tai unesi on katkonaista.

  • Olet levoton ja rauhaton.

  • Olet ärtyisä ja äkäinen; pinnasi on lyhyt ja voit menettää malttisi pienistäkin asioista.

  • Olet ahdistunut, masentunut tai apaattinen.

  • Pahoitat helposti mielesi ja saatat tulkita muita väärin.

  • Sinulla on muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

 

Keinoja oman jaksamisen tukemiseen

 

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, että saamme riittävästi tietoa siitä, mistä

muutoksessa on kyse, mitkä ovat muutoksen vaikutukset ja mitkä ovat omat

vaikutusmahdollisuutemme tilanteessa. Työelämän muutostilanteessa emme yleensä voi

muuttaa tapahtumaa, mutta voimme aina päättää, miten itse suhtaudumme asiaan.

 

On myös hyvä pysähtyä pohtimaan muutokseen sisältyviä mahdollisuuksia, ehkäpä se tuokin tullessaan jotakin uutta mitä olemme jo kaivanneet. Myönteisesti nähtynä muutokset ovat hyvä tilaisuus irtautua aiemmasta, parantaa toimintaa ja löytää uusia ratkaisuja elämän tai työn ongelmakohtiin.

Pidä hyvää huolta itsestäsi:

 

  • Pidä kiinni vapaa-ajan harrastuksistasi ja sosiaalisesta verkostasi; ne tarjoavat vastapainoa työlle ja lataavat voimavarojen akkuasi.

  • Liikunta tekee hyvää, koska se laukaisee jännitystä. Rivakka kävelylenkki joitain tunteja ennen nukkumaanmenoa voi auttaa nukahtamista.

  • Kehosi vireystila voi muuttua siten, että näläntunne häviää. Muista siis syödä.

  • Vältä liikaa alkoholia.

  • Puhu muille kokemuksestasi. Kerro mitä ajattelit ja tunsit kohdatessasi tapahtuman ja sen jälkeen. Puhumalla työstät ikävää kokemustasi.

  • Joskus on helpompi ilmaista tunteitaan tekemällä kuin puhumalla. Piirrä, maalaa, kirjoita, soita tai liiku.

  • Kohtele itseäsi lempeästi ja ajattele itsestäsi myönteisesti.

  • Muista, että elämä on muutakin kuin työtä.

Milloin tarvitaan ammattilaisten apua?

 

Raskaissa elämäntilanteissa läheisten tuki on jaksamisemme kannalta merkittävin.

Tarvittaessa Mehiläinen Ympyrätalon työterveyshuollon ammattilaiset ovat apunasi muutoksen työstämisessä. Yleensä reaktiot ovat pahimmillaan ja olo raskain ensimmäisten päivien tai viikkojenkin ajan.

 

Työterveyshuollon puoleen kannattaa kääntyä viimeistään, jos vielä kuukauden kuluttua

tapahtuneesta tunnet jotain seuraavista oireista:

 

  • Olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut ja jännittynyt.

  • Jos unettomuus tai katkonainen uni on jatkuvaa.

  • Et pysty keskittymään.

  • Työntekosi ei suju.

  • Sinulla on fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä.

  • Sinulla ei ole ketään, jolle puhua.

  • Ihmissuhteesi kärsivät, eristäydyt.

  • Olet kadottanut elämänhalusi.

  • Käytät liikaa lääkkeitä tai alkoholia.

  • Sinulla on itsemurha-ajatuksia.

 

Usko väsymyksesi merkkejä, jos niitä näkyy ja myönnä väsymyksesi. Kun avun

hakeminen tulee ensimmäisen kerran mieleen, ota yhteyttä yritykselle nimettyyn

työterveyshoitajaan tai varaa tarvittaessa aika lääkärille. Halutessasi voit pyytää heiltä

lähetettä työterveyspsykologin vastaanotolle.

 

Voimia ja jaksamista sekä pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Työterveyspsykologit Max Kuznetsov, Elina Laitilainen,

Helena Lönnfors, Riitta Päätalo ja Miia Rautiainen